maanantai 22. helmikuuta 2010

Jääkiekko + hulluus

Nyt tulee suoraa puhetta. Jääkiekko on vakava asia. Se on. Siitä saa kiehua. Varsinkin, jos vastassa on Tre Kronor ja ollaan kolmen maalin häviöllä.

Olen ollut hulluna jääkiekkoon koko pienen ikäni. Veljeni on lahjakas, mutta kunnianhimoton jääkiekkoilija ja siitä syystä pelaa tänä päivänä kotikaupungin divarijoukkueessa, vaikka rahkeita olisi ollut jopa SM-tasolle asti. Olen ollut aina ylpeä hänestä ja seurannut pelejä innolla. Tietysti olen seurannut myös SM-liigaa ja hieman Elitserieniä ja NHL:ääkin. Leijonien pelit ovat kuitenkin olleet aina ne kaikista kuohuttavimmat. Varsinkin, jos vastassa on Tre Kronor ja ollaan kolmen maalin häviöllä.

Nyt tulee juuri tällä hetkellä lähetys Vancouverin olympialaisista ja kuumin "paikallisottelu" on käsillä. Anteeksi kielenkäyttöni, mutta Suomen peli on kyllä tänään ollut rehellisesti sanottuna aivan paskaa. Ei pienintäkään toivon pilkahdusta. Ruotsi ei ole ollut kyllä mitenkään selkeästi parempi, mutta heillä on aina tuuri mukana ja osaavat hyödyntää oikeat paikat, esimerkiksi viidellä kolmea vastaan-tilanteet. Molemmat ovat kuluttaneet jäähypenkkiä ahkerasti, mutta silti niistäkään tilanteista ei olla saatu mitään suolaa peliin. Joskus kiihkeä kahina maalin edessä saattaa paikata vähän laimeaa fiilistä. Nyt ei tietoa siitäkään.

Me ollaan hävitty tää pewi. Ainahan se v****taa. Ystäväni silti muistutti minua facebookissa äsken, että tämän pelin voittanut pelaa Kanadaa tai Venäjää vastaan ja häviäjä pääsee kohtaamaan Latvian tai Tsekin. Kyllä siis siltä kannalta mieluummin häviäisi. Mutta kyllä silti kiehuu. Varsinkin, jos vastassa on Tre Kronor ja ollaan kolmen maalin häviöllä.


Aikaa on näistä ajoista.. MM-95. (Kuva MTV3.fi)

perjantai 19. helmikuuta 2010

Hiihtolomaaa!

Ilmoitusluontoisesti ilmoitan, että olen nyt hiihtolomalla Porissa perheen luona ja kunnollisia päivityksiä ei ole luvassa muutamaan päivään!

Oleskelen täällä tiistaihin asti, jolloin menen tutustumaan porilaisesta näkökulmasta valtakunnan luvattuun parasiittikaupunkiin, Raumaan, sekä ystävän vanhemmille maaseudulle. Sieltä Turun kautta käymään Seiskan Bileristeilyllä (:D) Tallinnassa. Helsingin Länsisatamasta olisi tarkoitus tulla suoraan takaisin Satakuntaan juhlimaan ystävän synttäreitä, ja sitten sunnuntaina Turkuun kotiin. Kiireinen viikko siis tulossa. Saatte sitten kunnon paketin, kunhan pääsen kunnolla kotiin, saan koneelle kuvia ja muutenkin on aikaa. =)

Rentouttavaa hiihtolomaa kaikille, jotka siitä ensi viikolla pääsevät nauttimaan!

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Mikä sust sit oikein tulee?

Niin. Tuota on kysytty minulta ainakin sata kertaa, kun olen kertonut, että opiskelen matkailualaa. Siispä voisinkin tänään valottaa vähän tätä auvoista ammattialaa.



Missä opiskella?


- Matkailualaa voi opiskella ammatillisissa oppilaitoksissa matkailuvirkailijoiksi tai ohjelmapalveluiden tuottajiksi, ammattikorkeakoulussa restonomeiksi ja yliopistossa tutkijaksi tai opettajaksi. Kansanopistoista saattaa löytyä lisäksi jotain matkaopas-linjoja ja muuta.

Miten päädyin opiskelemaan matkailualaa ja miksi?

- Pidin lukion jälkeen kaksi välivuotta työskennellen ravintola-alalla duunarina. Opiskelin itsenäistymistä ja elämän perusasioita elämänkoulussa. Viime keväänä kuitenkin tuli jollain tavalla mitta täyteen, ja halusin aloittaa syksyllä jonkun koulun, jotta pääsisin taas elämässä eteenpäin. Sain kaveriltani tietoa matkailualasta ja innostuin heti. Hain sitten yhteishaussa ja pääsin sisään. Aloitin opiskelun viime syksynä YO-pohjaisena Turun Ammatti-instituutin matkailun myynnin -ja tietopalveluiden koulutusohjelmassa kolmesta syystä: 1. tietysti koska ala kiinnosti 2. koska restonomi-linjalle ei ole täällä Turussa keskinkertaisilla lukiopapereilla mitään asiaan edes pääsykokeisiin enkä halunnut muuttaa mihinkään muualle ja 3. tulin ajatelleeksi, että sitä parempi ammattilainen musta tulee, mitä enemmän on pohjakoulutusta. Olin oikeassa. Enää en hyppäisi suoraan restonomi-opintoihin, joissa opiskellaan käytännössä tämän alan esimieheksi. Onko sellainen hyvä esimies, joka ei osaa ammatin perusteita?

Mitä siellä koulussa tehdään?

- Opiskellaan matkailuaineita monipuolisesti, täydennetään kieltenopintoja (suomi, ruotsi, englanti, venäjä pakollisina) ja hankitaan ammatillista osaamista mm. meidän ammatissa tarvittavasta matikasta ja tietotekniikan taidoista. Matkailuaineita on esimerkiksi lentoliikenteen teoria, laivaliikenteen teoria, matkailumaantiede, kohdetuntemus, kulttuurituntemus, matkailun asiakaspalvelu, matkatoimiston työtehtävät, paikkakunnan aluetuntemus, varausjärjestelmien käyttö jne jne. Paketti on todella monipuolinen ja takaa loistavan ammattitaidon yhdistettynä oikeaasn asenteeseen. Lisäksi tehdään opintomatkoja (ollaan oltu mm. Helsingin Matkamessuilla, Piknik-risteilyllä, tutustumassa Helsinki-Vantaan ammattilaispuolelle, ja tehty kiertoajelua ja muuta myös Helsingissä koulun puolesta) ja opintokäyntejä paikallisiin yrityksiin.

Työharjoittelut?

- Tämän kaksivuotisen opinahjon aikana meillä on työharjoitteluita 4 + 9 + 9 viikkoa. Eka neljän viikon harjoittelu suoritettiin hotellissa ja pitkät jakso oman valinnan mukaan matkailualan yrityksissä, kuten laivayhtiöissä, lentoasemilla, matkatoimistoissa, turisti-infossa, matkaoppaana, hotellin respassa, museossa jne. Itse menen suorittamaan ensimmäisen pitkän harjoitteluni Viking Linen terminaaliin. Toisen vuoden harjoittelun aion suorittaa ulkomailla. Valmistuttuamme me työllistytään tietysti saman repertuaalin yrityksissä.



Mikä se YO-pohjainen sitten on?

- YO-pohjainen tarkoittaa sitä, että kun amis kestää normaalisti 3 vuotta, niin YO-pohjaisilla yksi vuosi hyväksiluetaan lukiosta, ja poistaa meidän opinto-ohjelmasta ne ihan tavalliset aineet. Valmistumme siis 2 vuodessa. Tätä meidän linjaa koulutetaan Suomessa pääosin YO-pohjaisena, koska koetaan, että peruskoulusta päässeillä ei ole tarpeeksi iän tuomaa uskottavuutta ja koska ollaan isojen rahojen kanssa tekemisissä.

Millainen on hyvä matkailuvirkailija?


- Hyvä matkailuvirkailija on asiakaspalveluhenkinen, reipas, ulospäinsuuntautunut, ystävällinen, ammattitaitoinen, hyvä neuvottelija, kielitaitoinen, ulkoiselta olemukseltaan siisti, kykenevä ratkaisemaan ongelmatilanteet asiantuntevasti, yhteistyökykyinen jne jne.

Mitä tämän jälkeen?

- Tällä hetkellä mun unelmatitteli on risteilyemäntä. Risteilyemäntä vastaa kaikesta viihteestä laivalla. Jossain vaiheessa kouluttaudun myöskin restonomiksi, mutta ensin pyrin saamaan jalan ovenväliin ja vakiinnuttamaan paikkani työelämässä.



Olen kaikenkaikkiaan hyvin tyytyväinen uravalintaani ja nautin tästä. =)

Kuvat osoitteista:
http://www.airfinland.fi/mp/db/file_library/x/IMG/11112/file/ohafimini.jpg
http://yle.fi/ecepic/archive/00102/viking_line_amorell_102237b.jpg
http://www.greeklandscapes.com/image-slides/parga/images/parga-13.jpg

tiistai 16. helmikuuta 2010

Kouluvaate-show

Tänään kuvat muutamasta koulumekosta. Niitä on niin paljon, että otin muutaman kuvan sieltä täältä. =) Koulumekoissa on tärkeää, että ne ovat mukavia päällä, mutta näyttävät suht asialliselle. Joitakin yksilöitä tulee käytettyä joskus myös pubi-tyylisissä baareissa, joissa kyllä tuleekin käytyä paljon yökerhoja enemmän. Mekot tulee puettua yleensä sukkahousujen/legginsien ja saappaiden/bootsien/tennareiden kanssa fiiliksestä riippuen.

Rakastuin tähän malliin viime vuonna HM:llä, ja pakko se oli sitten saada kolmessa eri värissä.







Tämä kietaisumekko on dagen efter-ostos HM:ltä muutaman vuoden takaa, ja on ollut käytössä hyvin paljon.



Lindexiltä tarttui joskus matkaan tämä hieman hippivaikutteinen mekko. Ostin sen alunperin yhdelle rokkikeikalle, mutta se on sulautunut sopivasti myös kouluvaatteiden joukkoon.




Kuten huomaatte, ruudut ovat lähellä mun sydäntä. Tässä pari paitamekkoa, ensimmäisessä värissä HM:ltä ja toinen Vero Modasta. Tuo toinen on materiaaliltaan hieman ohuempaa ja sileämpää, eka pehmeämpää puuvillaa.






Viimeisessä kuvassa oleva mekko tukee hyvin mun melko suoraa/Y-vartalotyyppiä. Ylipäätään tykkään, että mekko tekee jonkunlaisen optisen harhan vyötärölle, jotta syntisi X-vaikutelma. Se varmaan näkyy aika monesta mekosta.. ;)



Bonuksena; jossain koulun/työn tilaisuudessa voi dress coden vuoksi pukeutua myöskin näin:



Tämä onkin sitten ainoa housut sisältävä asu, jossa viihdyn melkein yhtä paljon kuin mekossa. Housupuku tuo jonkinlaista konservatiivisuutta ja särmää, joka on joissakin tilanteissa paikallaan esim. uskottavuuden lisäämiseksi. =)

Olin Helsingin Matkamessuilla seminaarissa kuuntelemassa Arman Alizadin työvaatetusta koskevaa luentoa. Tässä muutama mieleenjäänyt pointti sieltä:

- Kaikkea voi yhdistää keskenään, jos se näyttää hyvälle. Ei ole olemassa virallisia sääntöjä, kuten että esim mustaa ja ruskeaa tai mustaa ja laivastonsinistä ei saisi yhdistää.
- Crocsit sopivat kesämökille ja lasten hiekkalaatikolle, mutta ei missään nimessä töihin. (Koskien siis aloja, joissa pukeudutaan business-tyylisesti.)
- DressCodea saa rikkoa, jos se ei loukkaa ketään ja näyttää hyvältä. Asiasta kannattaa kysyä tilaisuuden järjestäjältä ongelmien välttämiseksi.
- Kannattaa pitää duunissa varavaatetta jossakin kaapissa, jos esim. tulee yllättävä lähtö asiakkaiden kanssa vaikka iltamenoihin suoraan käymättä kotona.
- Valitse aina oikean kokoiset vaatteet. Miehillä on taipumus valita koon liian suuret ja naisilla koon liian pienet vaatteet.. ;)

Nauttikaa tiistai-illasta!

maanantai 15. helmikuuta 2010

Meikkiostoksilla

Nyt tulee tunnustus. Olen yleensä hyvin laiska meikkaaja ja etenkin meikkishoppailija. Ostan yleensä meikit edellisten loppuessa samoilta merkeiltä ja päädyn pikashoppaillessa hyväksi havaittuihin tuotteisiin. Samoin meinasi käydä tänään. Ajattelin treenien jälkeen pikaisesti käydä Sokokselta ostamassa aiemmin loppuneiksi listaamani tuotteet. Olinkin kerännyt kaikki meikkituotteet listalta, kun huomasin Wet n Wild-ständin. Ajattelin ensin, että mikä pikkutyttöjen sarja tämä on. Tarkempi tutustuminen osoitti, että sarjasta löytyi kopiot kädessäni olevista tuotteista värejä myöten. Hinta vaan oli yli puolet halvempi, ja kokeilunhaluni heräsi. Intoa lisäsi, kun huomasin merkin kaikkien tuotteiden olevan -25% alessa.



HUOM: Kuvat ovat sitten nopeita kokeiluja suoraan salilta ja kaupasta, joten älkää kiinnittäkö huomiota pohjaan jne. ;)

Mukaan matkaan tarttui:


WnW Speed Gloss Energizing Lip Shine sävyssä Crazed red



Ekatestauksen tulos: Koostumus melko tahmea, mutta väri kiva. Tuntuu huulilla samalta, kuin superhoitavat huulirasvat.

WnW Mega Eyes Eye Shadow sävyssä Pure Gold



Ekatestauksen tulos: Kiva sävy! Hyvin pigmenttejä ja levittyi hyvin ja vaikuttaa pysyvältäkin!

WnW Perfect Pair Eye Wand (luomiväri ja kajal samassa kynässä eri päissä) sävyssä Smoke Lilac



Ekatestauksen tulos: Voidemaisessa luomivärissä ei kovinkaan paljon pigmenttejä, sopinee arkimeikkiin. Kajal hyvä!

WnW Rock Solid-kynsilakka sävyssä Dream Black Metallic



Ekatestauksen tulos: Sävy ihana ja kahdella kerroksella oikein intensiivinen. Koostumus melko löysää, joten tarkkana saa olla.

WnW luomiväriapplikaattoreita

Ikisuosikki mihinkään-en-vaihda Lumenen Matte Harmony-mineraalimeikkipuuteri sävyssä 20 Aprikoositee

Myöskin tukkapuolelta lähti pari tuotetta mukaan:

Cosmon Beauty Awardreista bongattu Aussie 3 Minute Miracle Reconstructor-tehis ja Osiksen Session Hair Spray hyvästä alesta.

Vähän lisää tukka-asiaa:


Tukkajutut onkin meikkejä huomattavasti tutumpi alue mulle. Olen reilut 6 vuotta vaikuttanut aktiivisesti eräällä foorumilla ja saanut sieltä paljon tietoutta hiustenhoidosta ja tuotteista. Teinivuosina tukka vaihtoi väriä kerran parissa viikossa punaisesta sinisen ja pinkin kautta vihreään ja se on kärsinyt enemmän tai vähemmän vuosien aikana kaikkien käsittelyjen johdosta. On koettu pikkuletit, kuiturastat, hiustenpidennyksiä ja muuta rääkkiä. Puolitoista vuotta sitten aloin kasvattaa tukkaa ja sen jälkeen olen jättänyt ylenpalttisen blondaamisen ja muut rääkit. Viime kesänä vielä oli lyhyt punavaihe, mutta siitä lähtien ollaan menty enemmän tai vähemmän mustanpuhuvalla linjalla. Uutena vuotena taka-alalle tehtiin Magmalla punertavaa raitaa, mutta se ei vaikuttanut tukan kuntoon ainakaan huonontavasti.

Kuva uudeltavuodelta, kasvanut sentin puolitoista tuosta, mutta väri likimiten sama.



Ja eilen leikelty otsis.



Huomenna luvassa kouluvaatepostaus! =)

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Hyvää ystävänpäivää!

Minulle ystävänpäivä merkitsee päivää, jolloin soitetaan kavereille, ystäville ja perheelle ja kerrotaan, että kuinka tärkeitä he ovat. Aikaisempina vuosina ollaan juhlittu kavereiden kanssa bileiden muodossa, mutta tänä vuonna kaikki bileet jäi mun osalta väliin tipattomuuden takia. Muistuu myös mieleen peruskoulun ja lukionkin aikaiset ystävänpäiväperinteet. Oppilaskunta leikkasi hikihatussa vaaleanpunaisesta kartongista sydämiä, sitten mentiin rusettiluistelemaan ja kerättiin ystävien nimiä niihin kaulassa roikkuviin sydämiin.

Minusta meidän ystävänpäivä on jotenkin monimerkityksellisempi ja laajempi kuin jenkkien versio; Valentine's Day. Siellä keskitytään siihen yhteen rakkaaseen (ja sinkut itkee ikäväänsä tyynyliinaan), mutta meillä rakkautta saa jakaa ympärilleen mielin määrin!

Hands shaping a heart photo

Wikipedian määrittely Ystävänpäivälle:

Ystävänpäivä on eri maissa vietetty juhlapäivä, jota vietetään 14. helmikuuta.

Historiaa
Ystävänpäivä on luultavasti saanut alkunsa muinaisen Rooman Lupercalia-juhlasta, jota vietettiin 14. helmikuuta. Juhlalla kunnioitettiin Junoa, roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta, sekä Pania, luonnon jumalaa. Nuoret miehet kokoontuvat Palatinus-kukkulalla olevaan luolaan ja uhrasivat vuohia ja koiran. Juhlan jälkeen nuoret miehet kulkivat ympäriinsä vuohennahkoihin pukeutuneina ja läiskivät vastaantulijoita vuohennahkaisilla remmeillä. Sen uskottiin lisäävän hedelmällisyyttä.

Kristityt yrittivät lopettaa tämän juhlan 400-luvun lopussa, mutta kun se ei onnistunut, he omaksuivat sen itse. Kristityillä juhla on ollut kahden Valentinus-nimisen kristityn pyhimyksen päivä, mutta ei tiedetä tarkkaan kumpaa Valentinusta on tarkoitettu. Toinen näistä henkilöistä oli roomalainen pappi ja toinen Ternin piispa. Päivä omistettiin Valentinukselle vuonna 350.

Valentinuksen päivän romanttiseen rakkauteen liittyvillä tavoilla ja uskomuksilla on pitkä historia etenkin Englannissa ja Ranskassa, jossa vietettiin jo 1300-luvulla ystävänpäivän juhlia ja rusettiluistelun kaltaisia lemmenarpajaisia. Viralliseksi juhlapäiväksi Valentinuksen päivä julistettiin Englannissa vuonna 1537.

Vasta 1800-luvun alussa Valentinuksen perinne siirtyi Atlantin yli Yhdysvaltoihin. Siitä kasvoi nopeasti suuri kansanjuhla kortteineen ja lahjoineen. Samaan aikaan päivän vietto oli jo unohtunut monissa Euroopan maissa. Yhdysvalloissa on muun muassa tytöillä sellaisia uskomuksia, että ensimmäinen mies, joka kävelee heitä vastaan ystävänpäivänä, on Valentine, eli se heidän oikeansa. Lisäksi uskotaan, että ystävänpäivänä omenan halkaiseminen ja siementen lukumäärän laskeminen todistaa sen, kuinka monta lasta kyseinen tyttö saa. Yhdysvalloissa rusettiluistelu on varma ystävänpäivän merkki.

Ystävänpäivä Suomessa

Ystävänpäivää on Suomessa vietetty 1980-luvulta lähtien. Suomen kalenteriin ystävänpäivä on merkitty vuonna 1987. Se on muodostunut toiseksi suosituimmaksi korttipäiväksi joulun jälkeen. Päivän tunnuksena tunnetaan kautta maailman punainen sydän. Suomessa sen huomasi ensimmäisenä Tampereen Sydänyhdistys, joka keksi 1980-luvun alussa yhdistää ”punaisten sydänten juhlan” markkinointikampanjaansa. Seuraavaksi aiheesta kiinnostui Suomen Punainen Risti, joka painatti ensimmäiset ystävänpäiväkortit.

Amerikkalaisesta Valentinuksen päivästä poiketen suomalainen ystävänpäivä on yleisemmin ystävien muistamisen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä.

Päivän tunnuksena on punainen (tai vaaleanpunainen) sydän, joka symboloi rakkautta ja ystävyyttä.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Yst%C3%A4v%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4
Luokka: Kristilliset juhlapäivät


Two beautiful red roses with hearts on a white background photo

Kaiken tämän paatoksen päätteeksi, muistakaa rakkaitanne ja viettäkää oikein ihana ystävänpäivä joka tapauksessa!

lauantai 13. helmikuuta 2010

HeidiB:n ystävänpäivämeikki-kilpailu

Satuin vähän myöhään huomaamaan tuon kilpailun (http://blackkohl.blogspot.com/2010/01/kilpailu.html), mutta sain jotain aikaiseksi, tässä tulos:




Käytetyt meikit
:

Lumene Matte Harmony-mineraalimeikkipuuteri sävy 20 Aprikoositee
Make Up Store Blush sävy Passionate Pink
Opia Eye Shadow-paletin vaalea helmiäinen
Anytime Secret Wink-kajalia kulmakarvoilla, s ävy 11 Suklaakakku
Lumene Arctic Definition Mineral Eyeliner sävy 7 Lumivalkoinen
Rimmel Exaggerate Full Color Eye Definer sävy 261 Noir
Lumene Lip Liner Pencil sävy 033 Kerro minulle ja 031 Purppuranpunainen
Max Factor False Lash Effect-ripsari
Opia Silver Glitter-ripsari
Labello-huulirasva

Alalalalom...

Tässä postauksessa bile -ja kesämekkoja! =)

Hennesin viimekesäisestä mallistosta:





Viime Tukholman reissulla löydettiin mutsin kanssa Cubus-niminen liike, josta lähti mukaan muun muassa tämä ihanuus! Mekkoon kuului valmiina kuvassa oleva vyö.



Sininen ei yleensä kuulu mun repertuaariin kovinkaan voimakkaasti, mutta tämä kellohelmaihanuus oli pakko saada! Bubbleroomista.



Polkadot = <3. Tämän Bubbleroomin mekon voi pukea monella eri tavalla, esim. olkaimettomasti tai halterneckina.



Viime vuotista Hennesin rantamekkomallia:





Seppälän Mekkomanifestista hieman muokattu versio (en oikein lämmennyt spagettiolkaimille ja takaakin tuli vähän fiksattua lisäämällä sinne joustava palanen, jotta saii rinnoille hieman lisää tilaa.



Kesämekko Indiskasta vuodelta tuntematon.

Juhlaa

Aloitetaan vaikka tuo mekkovalikoiman läpikäyminen vaatimattomasti tuolta vasemmasta reunasta, eli juhlamekko-osastosta.

Tätä mekkoa nyt en varsinaisesti juhliin pukisi, mutta esimerkiksi viinien maisteluiltaan hyvinkin. Tämä mekko tarttui mukaan Hennesiltä ennen joulua ja oli päällä mm. jouluaattona sukuillallisella.



Pikkujouluaikaan Hennesiltä bongattu pikkumusta, joka on vähän turhan hieno perinteisiin kotibilekekkereihin. Mekon jujuna toimii etualalla oleva rusetti.





Eräs ikuisista suosikeistani! Haettiin aikanaan penkkarimekkoa mulle (esitin Marilyn Monroeta) Tukholmasta, ja Manhattan-nimisestä liikkeestä löytyi tämä rakkautta-ensi-silmäyksellä-mekko. Sopivaa kokoa ei sattunut olemaan liikkeessä joten mutsi fiksasi taakse nyörit vetoketjun tilalle. Olen niiden penkkareiden jälkeen käyttänyt tätä ylioppilasjuhlien jatkoilla ja eräissä 30-vuotisjuhlissa.



(Yo-mekkokin varmasti kuuluisi tähän, mutta se on sen tyylinen, että puen sen varmaan seuraavan kerran hautajaisiin ja se on laatikossa kellarissa, kun ei ole käyttöä kovinkaan usein...)

Ja komeuden kruunaa tämä itsesuunnittelemani vanhojentanssimekko. Valitsin itse kankaat ja piirsin luonnoksen ja ompelija toteutti. Olen hirmutyytyväinen lopputulokseen. Tätä on käytetty itsenäisyyspäivän iltapukubileissä wanhojen jälkeen. Kuvasta muuten kuuluu kiitos Madmoiselle Pigalle-blogin Irenelle! =)

Perusasioita

On ehkä syytä kertoa jotain perusasioita musta itsestäni, sekä vaatevalikoimasta. Mekkoja ja hameita löytyy tällä hetkellä iso määrä erilaisiin tarkoituksiin. Entisestä farkkutytöstä on muutamasta vuodessa tullut mekkojen ja hameiden nimeen vannova nuori nainen, joka käyttää housuja lähinnä urheillessa ja kiireisinä hälläväliä-aamuina koulussa. Käytän siis kaksilahkeisia vain silloin kun on olosuhteiden pakko. Leveät helmat tuovat naisellisuutta ja saavat olon tuntumaan huolitellummalta.

Asioita, jotka voi yhdistää mun tyyliin:

- rock
- glamour
- punainen, musta ja violetti väri pääasiassa
- polvimittaisuus
- nutturat
- kangaskukat
- mustat helmikorut + niitit
- bootsit
- tennarit
- avokkaat
- takeissa nahka ja villakangas
- erilaiset sukkahousut
- printti-t-paidat
- bad hair dayn pelastaa myssy
- aurinkolasit suostuisilla ilmoilla

Asioita, joita ei mun vaatekaapista löydä:

- Crazy Age-tyyliset farkut
- Only-lasit
- napapaidat
- stringit
- mikroshortsit
- naurettavan kalliit merkkilaukut

Vaatekaappini on onnettoman pieni sinne ahdettuun vaatemäärään nähden. Ylimääräinen rekki tulisi tarpeeseen. Onneksi tuossa naapurissa sijaitsee Pelastusarmeijan kirppari, jonne voi tarpeen tullen raahata aikana nähneitä vaatteita muiden iloksi.

Merkit ovat mulle melko toissijainen juttu. Kaikista tärkeimpänä ominaisuutena pidän sitä, että miltä se vaate näyttää. On ihan sama, onko vaate Vapaa-Valinnasta vai Guccilta. Useimmiten tulee shoppailtua Hennes & Maurizilla, verkkokaupoissa ja ulkomailla pienemmissä liikkeissä, joita ei Suomesta löydä. Aika harvoin kaupungilla kävelee vastaan ihmisiä, joiden vaatteet yhdistän omaan vaatekaappiini. Tuen myös kierrätystä vahvasti ja kierrän silloin tällöin myös kirppareilla ja toisinaan teen huippulöytöjä.

Grand opening!

Kauan tätä on suunniteltu ja nyt sain vihdoin aikaiseksi. Tässä blogissa tulee olemaan paljon kuvia ja tekstiä mekoista, tyylistä ja vähän kaikesta muustakin asiaan liittymättömästäkin.